PITKIN POIKIN SVEITSIN MAATA

Sveitsin Alppimaisemista nauttiminen onnistuu hyvin myös autolla. Automatkailun parhaisiin puoliin kuuluu, että autosta näkee lyhyessä ajassa paljon, pysähtyminen on helppoa ja matkaa voi jatkaa silloin kun se itselle parhaiten sopii. Sveitsiä moititaan kalliiksi, mutta jolla on varaa asua ja elää euroajan Suomessa, tulee kyllä toimeen myös matkalla Sveitsissä. Sveitsi on Euroopan kauneimpia ja omaleimaisimpia maita. Se on tunnettu Alpeistaan, lehmistään, suklaistaan, juustoistaan ja pankeistaan, joihin liian rikkaat varastoivat rahojaan. Vaihtelevien ja henkeäsalpaavan kauniiden maisemien lisäksi pienen maan sisällä puhuttavat neljä eri kieltä tuovat matkantekoon oman eksotiikkansa. Navigaattori helpottaa autoilijan matkantekoa huomattavasti. Vaikka Alppimaan maisemat ovatkin paikoitellen henkeäsalpaavan kauniita, on hyvä muistaa, että parhaankaan automatkan muistot eivät kerry ohi kiitävistä maisemista vaan pysähdyksistä.

Saatuamme auton allemme lähdimme suunnistamaan kohti Itävallan rajaa. Kellon tikutettua kohti iltaa, päätimme käydä kysymään yösijaa viehättävän näköisestä, tosin hieman kummitusmaisesta hotell Mineralbadista. Oli helppo huomata että tungosta paikassa ei ollut. Yösija irtosi edullisesti ja hinta sisälsi aamupalan. Illalla kävimme vielä tutustumassa kylämiljööseen ja hautausmaahan. Sveitsiläiset eivät ota hautausmaita kuolemanvakavasti eikä hautoja voi parhaalla tahdollakaan sanoa tyylikkäiksi, vaan niiltä löytyi posliinipossuja ja kaikenlaista muuta krääsää. Hautakivet usein kuvaavat omistajaansa, löysin ainakin erään innokkaan laskettelijapojan ja maanviljelijän haudat.

Pikku – Heidin maailma on aidointa Sveitsiä
Ei ole ihme, että monien mielikuva Sveitsistä perustuu pikku Heidin ja hänen alppikotiinsa sillä yli puolet maan pinta – alasta on vuoristoa. Tutustuminen Heidin kotikylään Maienfeldiin kuuluu siis itsestään selvästi lomasuunnitelmiin. Johanna Spyrin kirjoittama liikuttava tarina orpotytöstä, joka muuttaa asumaan isoisänsä luo vuoriston alppimajaan on tuttu ihmisille ympäri maailmaa kirjoista ja elokuvista. Kirjojen syntymaisemissa keskellä Alppeja kohoava isoisän alppimaja, vuohet ja koko ympäristö on juuri kuin on ne aina mielessään kuvitellut.

Linnoja Liechensteinin ruhtinaskunnassa
Maienfeldistä on helppoa tehdä koukkaus Liechensteinin puolelle lähelle Itävallan rajaa. Ruhtinaskunnalle antavat leimansa linnat ja kirkot, jotka ovat tyypillisiä myös Sveitsille. Balzers on Liechensteinin ruhtinaskunnan eteläisin ja väkiluvultaan neljänneksi suurin kunta. Gutenbergin linna on rakennettu todennäköisesti jo 1000 – luvulla, joten perinteitä sillä riittää. Värikkään historiansa aikana linna on kuulunut lähes kivenheiton päässä sijaitsevalle Itävallalle viidensadan vuoden ajan. Nykyisin linna kuuluu valtiolle.

Elämää Sveitsin suurimmissa kaupungeissa
Sveitsin suurin kaupunki Zurich on maan pohjoiskolkassa. Idyllinen kaupunki Limmat – joen molemmin puolin on Euroopan kalleimpia. Katukahviloissa istuskeleminen, ihmisten katseleminen ja kauniiden rakennusten ja lukuisten kirkkojen kruunaamasta miljööstä nauttiminen on kuitenkin halpaa hupia. Zurichin lähellä asuu vanhassa pappilassa suomalaissyntyinen Kaija Hofman, joka on viihtynyt uudessa kotimaassaan lähes 40 vuotta. Kaija työskentelee suntiona ja asuu kirkon vieressä vanhassa pappilassa. Saamme yöpyä vieraanvaraisen Kaijan kodissa ja ihastella pienen kylän ainutlaatuista miljöötä. Kirkon kello moikaa viidentoista minuutin välein yötä päivää. Illalla kahdeksalta se paukuttaa viisi minuuttia yhteen menoon ilmoittaen ehtoon saapuneen.

Sveitsin suurimmat ranskankieliset kaupungit Geneve ja Lausanne ovat Ranskan rajan tuntumassa Genevenjärven rannalla. 90 kilometriä pitkän ja 300 metriä syvän järven toisella puolella on jo Ranska. Rantatietä ajaessaan mykistyy vuoren rinteillä kiipeilevistä viiniviljelmistä sekä ikuisesti lumihuippuisista Alpeista. Puutarhat ovat hyvin hoidettuja, ruusupensaat kukoistavat ja kaikki on juuri niin siistiä ja huoliteltua kun yhdessä maailman vauraimmista maista voi olettaa. Lausanne on aina vetänyt puoleensa suurmiehiä pitkin Eurooppaa. Euroopan eliitti on viettänyt lomiaan jo pari sataa vuotta Montreuxissa. Marsalkka Mannerheim vietti elämänsä aikana pitkiä aikoja Sveitsissä ja kuoli v. 1951 Lausannessa. Hänen Montreuxin kupeessa sijainneessa kotikylänsä Glion – sur – Territetin rantabulevardin tuntumassa on hänen nimikkopuistonsa ja muistomerkkinsä. Montreuxin nähtävyyksiin kuuluu myös keskiaikainen linna Chateau de Chillon.

Rakkautta yli rajojen
Näistä ihastuttavista Etelä - Sveitsin maisemista on kotoisin Jean – Paul Michel. Hän on pysynyt lyhyitä muualla asumisen aikoja lukuun ottamatta uskollisena kotiseudulleen. Genevenjärven rantamilla sijaitsevassa kodissa vieraita on vastassa sydämellinen ja vieraanvarainen pariskunta. Tuula – vaimo on kotoisin Kuusankoskelta, mutta asunut myös lähes 40 vuotta Lausannessa. Lasten lähdettyä opiskelemaan Suomeen ja perustettua sinne perheet heräsi Micheleillä ajatus ostaa asunto Jyväskylästä, jossa lastenkin perheet nykyisin asuvat. ”Suomi on niin ihana maa ja Jyväskylä kaunis pieni kaupunki. Vietämme Jyväskylässä kesäkuukaudet ja tulemme tänne sitten ikään kuin jatkaman kesää”, Tuula Michel toteaa. Moittia ei voi myöskään Michelien Sveitsin kodin ympäristöä. Genevenjärven toiselta puolelta näkyy Ranska ja sinisenä siintävät Alpit. Talo on rakennettu Jean – Paulin isän aikoinaan omistamalle puutarhatontille, joten kukkaloistoa riittää.

Pariskunta tutustui Torontossa. Jean - Paul tuli Suomeen suoraan omiin häihinsä ja Tuula sai ensikosketuksen uuteen kotimaahansa muuttaessaan sinne avioitumisen jälkeen. ”Meillä ei ollut työtä eikä asuntoa, oli vain auto ja siellä häälahjat”, Tuula muistelee. Yhtä kestäväksi kuin nuoren parin yli maanrajojen ulottunut rakkaus, ovat osoittautuneet häälahjaksi saadut astiat. Vierailulla syömme ja juomme samoista häälahja-astioista. Arabian Kosmos - sarjaa käytetään ruokaillessa ja kahvit nautimme Pentikin astioista. Ultima Thule - laseja on lasikaapissa hyllytolkulla. Tuula ja Jean - Paul viettävät toisessa kotikaupungissaan lyhempiä ja pidempiä aikoja noin neljä kertaa vuodessa.

Kiekkomiesten siivittämänä kotimaahan
Lentokentällä totesimme saavamme Sveitsin reissulle lisätunteja, sillä koneen ennustettiin lähtevän kohti kotimaan kamaraa vähintään puolitoista tuntia myöhässä. Kannoimme viimeiset frangit suklaakauppaan ja katselimme ihmisiä kahvilassa keskellä vilkasta lentokenttää. Zurichin lentokenttä muistuttaa pientä ostoskeskusta kauppoineen, kahviloineen ja ravintoloineen joten aika kului huomaamatta. Siirryimme linjapiilillä kentältä eteenpäin, mutta koneen viereen matka taas tyssäsi. Samassa bussissa oli Amerikan kisoista kotimatkalla olleita kiekkomiehiä Tamminen, Sutinen ja Mertaranta. Mertaranta kehui valvoneensa 24 tuntia yhteen menoon. Siitä huolimatta tai ehkä siitä syystä hän jaksoi pitää yllä samaa showta, joka on kisoja seuranneille tuttua. Mertaranta arveli että joudumme kohta porukalla talkoilla korjaamaan konetta, jotta se saadaan ilmaan. ”Mutta sehän on suomalaisille tuttua, talkoisiin ovat suomalaiset olleet valmiita jo kymmenien vuosien ajan”, Mertaranta tunnelmoi. Talkoisiin ei kuitenkaan jouduttu, kone toi moitteettomasti kotimaan kamaralle reilussa kahdessa tunnissa.

VUOKRA – AUTOILUN HURMAA ALPPIMAASSA

Junamatkailua enemmän Sveitsistä saa irti vuokraamalla auton. Niinpä meidänkin katseemme täyhyilivät Zurichin lentokentän autovuokraamojen suuntaan. Me keski – ikäiset naisimmeiset emme rattiin Alppimaassa hinkuneet, kun taas tytär, joka on Kimi Räikkösen ja Ari Vatasen sukua, suorastaan paloi intoa Sveitsin ajoittain varsin kiivasrytmiseen liikenteeseen. Ongelmansiemen piili vain siinä, että tytär oli auton vuokraamiseen puoli vuotta liian nuori. Saamiemme tietojen mukaan Sveitsissä vuokra - autoa ei luovuteta alle 21 -vuotiaalle, jotkut vuokraamot pitävät rajana jopa 25 vuotta. Optimisteina kuitenkin arvelimme, että tytär kelpuutettaisiin toiseksi kuskiksi.

”Ai, sinä et olekaan 25 vuotta”, totesi vuokraamon virkailija kuin tipauttaen joka sanan yksitellen tajuntaamme, tyttären kaivettua ajamiseen oikeuttavan korttinsa lompakostaan. Silmiemme edessä vilisi menetetty autoreissu mukavine pysähtymiseen, linnoineen, lampaineen ja tilalle hypähtivät jäykät junamatkat aikatauluineen ja odotteluineen. ”Teidän pitää siis maksaa nuoren kuljettajan lisää”, virkailija jatkoi. Kohta alla siis oli kuin olikin näppärä Seat Ibiza ja koko maailma tai vähintään Eurooppa oli avoin.

Navigaattori on Alppimaassakin sompailussa ehdoton. Ei kädenvääntöä siitä, onko kartanlukija, kuski vai takapenkiltä ajava oikeassa, ei taukoamatonta karttojen pläräämistä ja vaarallisia u – käännöksiä. Autovuokraamosta saatu opastaja lateli ohjeet ajoittain myös suomeksi, mutta koska opastaja puhui suomea erittäin vahvalla saksalaisella korostuksella, tyydyimme pitemmän päälle seuraamaan ohjeita saksan kielellä. Menovettä ajopelimme hörppi reilun kahden vuorokauden aikana vain 90 Sveitsin frangin eli noin 60 euron edestä. Viikonlopun ympäri Sveitsiä suhattuamme palautimme kaaran hieman ennen papereihin präntättyä ajankohtaa. Vuokraamo ei ollut kiinnostunut keskustelemaan kanssamme vaan käski jättää avaimet pöydälle ja poistua maisemista. Kaikki oli kuulemma ok.

Kaikki oli siis ok siihen asti kunnes seuraavana päivänä pirahti puhelin. Vuokraamossa oltiin kiinnostuneita tietämään olemmeko varmasti palauttaneet auton, sillä he eivät löytäneet sitä mistään. Meitä asia ei sinänsä enää kiinnostanut, ei ollut meidän migreenimme, jos auto palauttamisemme jälkeen oli vohkittu lentokentän parkkihallin uumenista. Sen jälkeen vuokraamo on ollut vaiti. Visalasku tosin ei ole vielä kolahtanut postilaatikkoon. Nähtäväksi jää, karhuaako vuokrausfirma kolmen päivän vuokraa vai kokonaisen auton hintaa.

Faktat
Väkiluku: 7.4 milj.
Pinta-ala: 41 285 km²
Pääkaupunki: Bern (127 000 as.)
Muita kaupunkeja: Zürich (366 145 as.), Geneve (185 526 as.), Basel (166 120 as.)
Liikenne: oikeanpuoleinen
Sähkövirta: 220v. Suomalaiset sähkölaitteet vaativat yleensä adapterin, koska pistorasian reiät ovat pienemmät, kuin Suomessa.
Suuntanumero: +41
Maatunnus: CH
Aikaero: Suomi -1
Viisumi: Lomamatkalle ei EU-kansalainen tarvitse, mutta voimassa olevan passin kylläkin.
Valuutta: Sveitsin frangi, CHF (tai Sfr). Euro-CHF kurssi on noin 1.5 eli sata euroa on noin CHF150. Päivän kurssin voi tarkastaa mm Cashin etusivulta.

Viralliset ja muut kielet: Saksa, ranska, italia ja retoromania. Kaikilla alueilla pystyy kommunikoimaan kaikilla kielillä retoromaniaa lukuun ottamatta.