MAURI KUNNAS ON SYNTYNYT PIIRTÄJÄKSI

Mauri Kunnas kertoo luimistelleensa elämänsä läpi tekemättä juurikaan ”oikeita töitä”. Suomalaisen lastenkirjallisuuden onneksi hänestä ei tullut toista Kari Suomalaista vaikka työskentelikin Hesarissa vuoden pilapiirtäjänä Suomalaisen pyynnöstä. Uransa alussa hän myös teki poliittisia pilapiirroksia Turun sanomille. ”Kirjoista maksettiin paremmin, joten keskityin niihin”, Kunnas toteaa mutkattomasti. Kunnas kertoo itse olleensa aina kiinnostunut historiasta ja siirtävänsä mielellään perimätietoa eteenpäin. Hänen mielestään historia on hyvä kenttä tehdä kirjoja ja kiero tapa sivistää kansaa. ”Mä oon vähän niin kuin Snellman, eiks vaan”, Kunnas tavoistaan poiketen heittää. Toki Kunnas on Snellmanin perillinen parhaimmasta päästä sillä hänen kauttaan ovat Suomen lapsille tutuiksi tulleet Runebergit, Seitsemät veljekset ja Kalevalat, puhumattakaan vanhan rakennuskulttuurin tuomisesta tämän ajan ihmisten ulottuville. ”Minussa asuu pieni opettaja. Minulla on tarve selittää asioita ja tehdä historiaa eläväksi”, toteaa Kunnas.

Kunnas kertoo isoisänsä syntyneen 1800 – luvulla, niinpä hänen suvussaan kerrotaan tarinoita 1860 – luvun suurista nälkävuosista. 1800 – luvulla syntyneet ihmiset muistelivat usein vanhoja aikoja. Kunnas on imenyt tarinoita ja siirtänyt ne kirjoihinsa. Tarinat ovat niin sanotusti tosia, mutta Kunnas muokkaa kerrottua tarpeen mukaan. Hänen kätensä jälki näkyy riemastuttavien ja pikkutarkkojen piirrosten lisäksi tarinankuljetuksessa. Kirjojen maisemat ovat usein kirjailijan syntymäseudulta Vammalasta ja sellaisina kuin Kunnaksen äidin lapsuuden aikaan olivat. Lapsille kirjojen tekemisen Kunnas kokee haastavaksi. Lapset huomioivat samoja asioita kuin aikuiset. ”Richard Scarryn kirjoista aikoinaan huomasin, että lastenkirjat voivat olla kivoja myös aikuisille. Koen tärkeänä sen, että piirrokseni ovat hauskoja ja viihdyttäviä. Jo kouluaikoina piirtelin koulukirjojen sivuille karikatyyreja opettajista ja luokkatovereista ja yritin saada toiset nauramaan”, Kunnas muistelee.

Kunnas tekee paljon taustatyötä: Lukee, etsii tietoa internetistä ja valokuvaa paljon. ”Kun tein kirjaa kuningas Arthurista ajelin ympäri Englantia ja kuvailin maisemia siellä”, kirjailija kertoo. Kunnaksen ensimmäinen teos oli Suomalainen tonttukirja. Kunnasta kiinnosti, mikä tonttu on ja mitä se on merkinnyt ihmisille. Loppu onkin historiaa. Tonttukirjaa ostettiin hetkessä 16 000 kappaletta, mikä on ainutlaatuinen juttu. Tonttukirjan jälkeen Kunnas on julkaissut kymmeniä kirjoja, joita on käännetty lähes 20 kielelle. Kunnaksen kirjojen ensimmäinen painos on nykyisin yli 40 000 kappaletta. Tuollaisista luvuista voivat Suomessa Kunnaksen lisäksi haaveilla vain Laila Hietamies, Kalle Päätalo ja Arto Paasilinna. Kirjamessuilla Kunnas saa piirtää kätensä puuduksiin tekemällä omistuskirjoituksia, sillä Kunnas ei todellakaan tyydy sutaisemaan nimikirjoitustaan kirjan lehdelle, vaan nimen viereen syntyy pieni, kirjan aiheeseen sopiva kuva. Kunnaksella ei ole lempihahmoa vaan hän innostuu aina siitä mitä kulloinkin on tekemässä. Suunnitteilla on haastava ajatus koko Suomen historian käsittävästä kirjasta. ”Katsotaan miten äijän käy”, Kunnas tuumaa. Mutta varmaa on, että jos miehen käy hyvin, suomalaisissa kodeissa kääritään Kunnaksen kirjaa lahjapakettiin useammin kuin mitään muuta lastenkirjaa. Mauri Kunnas on syntynyt piirtäjäksi.