Kansanedustaja Antti Rantakankaan päivä vallan vaiheilla

Kun on eduskuntavierailun ensivaiheilla lähes törmännyt nurkan takaa pyyhältävään Pentti Arajärveen, löytänyt Irina Krohnin avustuksella vessan, seonnut sanoissaan nähtyään Leena Harkimon, lakkaa ihmettelemästä ja toteaa: Ne ovat täällä kaikki, nuo tiedotusvälineistä tutut julkisuuden henkilöt. Tähän joukkoon on tiistaiaamuisin Antti Rantakangas valmis sukeltamaan painettuaan kiinni syntymäkotinsa oven Pulkkilassa. Työhaalari vaihtuu liituraitapukuun ja maatalon isäntä muuttuu Siikajokilaakson ainoaksi kansanedustajaksi.

Maalaispojan matka Arkadianmäelle Kun eduskuntavaalien tulokset vuonna 1999 julkistettiin, en ollut pahemmin yllättynyt. Olihan 70-luvun loppupuolella Pulkkilan yläasteen käytäviä tarponut hieman tavallista jämäkämpi nuorimies. Samoilla tunneilla istuneena muistan, että Antti pysytteli visusti erossa rettelöistä ja toimi asioissa mieluummin sovittelijana. Kodin perintönä saatu kiinnostus yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen oli vahva. Jo tuolloin Antti oli aktiivisesti mukana NKL:n toiminnassa. Sen myötä tulleet kaverisuhteet ympäri Suomen innostivat jatkamaan eteenpäin. Niinpä myöskään Pulkkilan pojan valinta puolueensa varapuheenjohtajaksi ei yllättänyt. Jämpti, reilu ja avoin työskentelytapa on huomioitu myös suuremmilla pelikentillä.

Koti on Pulkkilassa
”Perheeni ja kotini ovat edelleen Pulkkilassa, sen ratkaisun teimme jo alkuvaiheessa. Arvostan maaseudun elämää ja koen, että näin kosketus omaan maakuntaan säilyy vahvana. Minna-puoliso ja lapset viettävät vuoden mittaan muutaman viikon Helsingissä. Veljeni Olli hoitaa poissa ollessani maatilaa, jonka puoleksi omistamme”, Antti kertoo.

Maaseudulla asuvien ihmisten edustaja
Kansanedustajien edellytetään tekevän voitavansa yhteiskunnan epäkohdille. Kukaan ei saa ehdotuksiaan sellaisenaan läpi vaan täytyy oppia tulemaan toimeen eri mieltä olevien työtovereiden kanssa. Eduskunnan keskeisin työ, lakien säätäminen tapahtuu täysistunnoissa. Tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin pidettäviin istuntoihin ovat kansalaiset tervetulleita seuraamaan keskusteluja lehteriltä jossa on yli 300 istumapaikkaa yleisöä varten. Keskeisin osa edustajan työstä tehdään kameroiden ulottumattomissa, valiokunnissa.

”Saan kymmeniä sähköpostiviestejä ja puheluita päivittäin eri puolilta Suomea. Yhteydenotot koskettavat kaikkia inhimilliseen elämään liittyviä kysymyksiä. Tieasiat puhuttavat ihmisiä tällä hetkellä eniten”, Antti toteaa. Kansanedustaja pystyy saamaan tietoa asioiden taustasta ja nopeuttamaan niiden etenemistä. ”Koen olevani ensisijaisesti maaseudulla asuvien ihmisten edustaja. Kannan huolta alueellisesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Kaikkia ratkaisuja ei tulisi tehdä vain tehokkuusajattelulla ja vahvimpien ehdoilla.

Eduskuntalaitoksen vuosisatainen historia Vuonna 1906 toteutettiin kansaneduslaitoksen suuri uudistus. Tällöin nelisäätyinen valtiopäivälaitos korvattiin 200 jäsenisellä yksikamarisella eduskunnalla. Jo seuraavana vuonna Suomen naiset pääsivät ensimmäisinä maailmassa käyttämään oikeuttaan asettua vaaleissa ehdolle. Kansan suoralla kansanvaalilla valitsemien edustajien työskentelyolosuhteet ovat noista vuosista muuttuneet. Pohjolan valkeassa kaupungissa Arkadianmäellä seisova jylhä, graniitilla verhoiltu eduskuntatalo on vuodesta 1931 lähtien ollut osa Suomalaista kansallismaisemaa. Kesällä 2004 valmistunut lisärakennus toi lisätilaa yhdentoista kerroksen ja 295 työhuoneen verran. Entisten presidenttiemme jykevät patsaat talon edustalla mittailevat nykymenoa kuin pohtien minne kansa oikein menee ja mistä se tulee. Ratsastavan Mannerheimin jalkojen juuresta löytyy yksi keskustan suosituimmista skeittipaikoista. Mutta edelleen, niin edustaja Rantakangas kuin hänen päätöstentekijäkollegansa pitävät johtotähtenään ajatusta: Tee työtä sellaisen Suomen puolesta jossa itse haluaisit elää.