Satu hoitaa – tarina tukee

Kirkkonummella asuva Pirkko Ilmanen on innokas lastenkirjallisuuden puolestapuhuja. Hän näkee lapsille lukemisen erittäin tärkeänä heidän kehityksensä kannalta. Lukeminen ja tarinoiden kuuleminen kehittää lasta kokonaisvaltaisesti ja antaa eväitä myöhempää elämää varten. Jos kirjoja rakastavassa Ilmasen perheessä ei ole ehditty laittaa ruokaa, tarjoillaan päivälliseksi satuja.

Mieluisin työtehtävistä Pirkolle on kirjavinkkaus. Koululaiset tulevat kirjastoon, jossa Pirkko lukee heille valitsemastaan kirjasta jännittävimmän ja hauskimman kohdan. Saadakseen tietää miten tarina jatkuu, se on itse luettava. Joskus Pirkko menee myös oppilaiden luokkaan. ”On mukava nähdä, että usein levottomatkin takapenkin pojat jäävät nalkkiin ja lumoutuvat tarinasta. 3-5 luokkalaiset ovat innokkaimpia kuulijoita. Joku saattaa myöhemmin tulla nykimään takin helmasta, että haluaisi tietää mitä tarinassa sen jälkeen tapahtuu. Jos yksikin lapsi innostuu tuon kirjavinkkauksen kautta lukemaan, se on kannattanut tehdä. Koen tärkeänä puhumisen lukemisen merkityksestä myös vanhempien illoissa, sillä on kuusi vuotiaita poikia, jotka eivät tiedä mikä on kirjasto”, Pirkko kertoo.

Lukeminen kehittää sosiaalisia taitoja
Lukeminen kehittää lasta kokonaisvaltaisesti, jo vauvalla kirja on paras lelu. Lukeminen kehittää älykkyyttä ja sosiaalisia taitoja. Sosiaalisuus ei tarkoita vilkkautta, vaan sitä miten kykenee ihmissuhteissa toimimaan. Siihen lukeminen antaa hyviä eväitä. Kun tarina alkaa ”olipa kerran”, siinä on yleensä aina onnellinen loppu. Tarinassa on aina ihmisiä, jotka toimivat tietyllä tavalla ja usein tarinoista saa selviytymis- ja toimintamalleja. Sadun aikana lapsi venyttää omaa tunne-elämäänsä. ”Vaikka kirjoista lukisi maailmasta, joka on vierasta omassa elämänpiirissä, se ei vaurioita läheskään niin paljon kuin kuvat esimerkiksi uutisista. Kun aikuisten kirjallisuus usein on synkkää, lastenkirjoissa elää toivo ja niitä voi suositella aikuisellekin”, Pirkko toteaa. Myös ennakkoluuloja voi poistaa lukemalla. Lukemalla voi myös kehittää kriittisyyttä. Ei kannata uskoa joka sanaa minkä näkee painettuna.

Kirjoittavalle lukeminen välttämätöntä
Jos haluaa kehittyä kirjoittajana, lukeminen on lähes välttämätöntä. Pirkon mielestä voitaisiin puhua kirjallisuuden ruokaympyrästä, täytyy lukea paljon ja monenlaista. Hyvistä suositeltavista lastenkirjoista Pirkko mainitsee Kirsi Kunnaksen runokirjat, Elsa Beskowin ja Astrid Lindgrenin kirjat, Babarin sekä Viirun ja Pesosen tarinat. Mauri Kunnaksen kirjoissa tulee esille myös paljon kansanperinnettä ja kulttuuria, joita Pirkko perinteentutkijana pitää tärkeinä yhä juurettomammaksi käyvemmässä ajassamme. Elämäntarinakursseilla opettajana toimiva Pirkko toteaa, että elämäntarinakirjoittaminen on myös kulttuurin ja sukuhistorian siirtämistä tuleville sukupolville.

Vaikka hyviä kirjoja Suomessa julkaistaankin, Pirkon mielestä lastenkirjallisuus on kuitenkin marginaalista. Kehitystä lastenkertomakirjallisuuden arvostamiseen on kymmenen viime vuoden aikana tapahtunut. Runous on noussut viiden viimeisen vuoden aikana. ”Runon kautta lapsi oppii kielen”, Pirkko toteaa.

”Ilman hyvää kirjallisuutta ei voi elää”
Vaikka Ilmasen seitsemän lapsisessa perheessä on aina luettu paljon, on perheen sisällä kuitenkin yksilöllisiä eroja. Tässä perheessä pojat lukevat enemmän kuin tytöt. Pirkko saa kustantajilta uusimmat lasten ja nuorten kirjat kirjavinkkausta varten. Harrastus ja työ yhdistyvät lukemisessa. Siihen käytetty aika on tietenkin pois jostakin muusta, mutta Pirkko kokee, että lukeminen on mielekkäämpää kuin turha tiskipöydän hinkkaaminen. ”Vaikka tietyt päivittäiset kuviot täytyy hoitaa, voisi ottaa esimerkkiä eräästä tuttavastani, suuren perheen äidistä. Eräänä päivänä pojat olivat närkästyneenä kysyneet, etkö ollenkaan meinaa tehdä ruokaa, kun luet vain sitä kirjaa. Silloin äiti oli sanonut pojilleen: Kuulkaas pojat, tämän päivän Suomessa ei ole kukaan kuollut nälkään, mutta ilman hyvää kirjallisuutta ei voi elää”!