KINKKU ON JOULUPÖYDÄN KUNKKU

Perinteet tulevat ja menevät, mutta osa perinteistä säilyy läpi sukupolvien. Suomalaisten miesten joulutapoihin on jo ammoisista ajoista liittynyt joulusauna sekä paistetun jouluporsaan nauttiminen. Syöminen on aina ollut osa joulua. Vanhan uskomuksen mukaan jos jouluna sai kyllikseen ruokaa, apetta riitti koko vuodeksi. Kaupin tilalla otettiin kymmenien miesten voimin muutaman päivän varaslähtö näihin perinteisiin. Kinkku on aina ollut joulupöydän kunkku. Kinkulla on oltava kokoa, joten tällä kertaa miesköörillä olikin nautittavanaan kokonainen, omena suussa rötköttävä porsas.

Vanhan legendan mukaan sika joutui joulupöytään siksi, että se häiritsi Jeesus- lapsen unta jouluyönä tökkiessään tätä kärsällään. Jouluporsas toki tunnettiin jo pakanallisissa juhlissa, jo muinaiset roomalaiset uhrasivat porsaan. Ennen vanhaan Suomessa joulua edelsi pitkä prosessi, joka alkoi heti satokauden päätyttyä. Jouluporsas teurastettiin ja siitä otettiin rasvat kynttilöiden tekoa varten. Laurin nelikymppislahjakseen pokkaama Kassu eli rauhallista possun elämää Kaupissa syyskuusta joulukuuhun. Joulukuussa paikalle saapui Hämäläisen Juhani ja se vierailu tiesi Kassun maallisen matkan päättymistä. Luotettavien lähteiden mukaan Lauri oli ehtinyt kiireiltänsä ruokkimaan lemmikkiänsä vain kerran syksyn aikana, mutta kahdeksankymmentä kiloa Kassua päätyi saunan pihalle paljuun suolaveteen kellumaan. Kassu jalostui päivien mittaan muhkeaksi paistiksi Kaupin tuvan pöydälle.

Kun miehet yksi kerrallaan saunan puhtoisina tupsahtelivat pirttiin, otti entinen makkaratehtailija Lauri sopivan puukon ja miesten jouluperinne numero kaksi, saattoi alkaa. Yksi jos toinenkin maisteli hiukopalaa ja kehui Kassun rakennetta oikein onnistuneeksi. Sinapistakaan ei tullut pula, siitä oli paikalle kutsutut pitäneet huolen. Vaikutti myös siltä, että myös suklaan maku säilyy talon illan isännällä suupielissä läpi loppuvuoden. Tällä kertaa valikoima ei ollut aivan niin yksipuoleinen kuin takavuosien joulunalussaunaillassa, jolloin Kaupin isäntä löysi nurkistaan vieraiden lähdettyä 150 rasiaa Pandan Juhlapöydän konvehteja. Koska oltiin ikään kuin Laurin nelikymppisten jatkoilla, keittiön pöytää koristi suuri, sankarin omin käsin kuorruttama mansikkakakku. Joulun yltäkylläinen juhliminen on ikivanhaa perua. Vuodenkierto kääntyi keskellä talvea kohti pidempiä ja valoisampia päiviä. Oli aika panna parasta pöytään, juhlia ja riemuita. Ruokaa ostetaankin usein jouluksi kuin kokonaiselle jalkaväen pataljoonalle, vaikka syöjät voisi laskea yhden käden sormilla. Ylensyönti kuulostaa kivalta, mutta tuntuu pahalta. Kaupissakin tyydyttänee seuraavina vuosina normaaliin kinkkuun, ainakin Laurin tai jonkun muun pyöreitä vuosiaan juuri juhlineen seuraavaan etappiin saakka.