Historian pyörteitä Pakankylän kartanossa Espoossa

Espoossa lähellä Bodom – järven rantaa sijaitseva Pakankylän kartano tunnetaan tänä päivänä Kartanokylpylä Kaisankotina. Kartanolla on monivaiheinen historia, joka ulottuu viiden sadan vuoden taakse. Nykyisellä paikallaan kartanorakennus on ollut ainakin 1880 – luvulta asti. Kartanon sai vuonna 1918 omistukseensa liikemies Ernest Felix von Freymann. Historian oikkujen takia perhe joutui lähtemään Pakankylän kartanosta ja Suomesta eivätkä Freymannit enää koskaan nähneet kotitaloaan.

Kartanokylpylä Kaisankodin seinällä on presidentti Kyösti Kallion puolison, Kaisa Kallion muotokuva. Kaisa Kallio onkin keskeinen hahmo kartanon nykyisessä toimintasuunnitelmassa. Kaisankoti syntyi, kun Kaisan 60 –vuotispäivän kunniaksi kansalaiset lahjoittivat hänelle 385 000 markkaa. Maatalon emännän tehtävistä presidentin linnaan muuttanut Kaisa Kallio halusi lahjallaan perustaa lepokodin, jossa elämässä tai työssä rasittuneille naisille tarjotaan tilaisuus lomailuun ja virkistykseen. Esimerkiksi Kotilieden kummikerho tarjosi aikoinaan monelle väsyneelle perheen äidille mahdollisuuden levätä ja lomailla Kaisankodin suojissa. Vuosien varrella Kaisankoti on laajentunut monipuoliseksi ja suosituksi hyvinvointipalveluja tarjoavaksi kartanohotelliksi. Vuonna 1985 rakennettiin uusia majoitustiloja. Näistä vuosista alkaen myös miehet ovat päässeet nauttimaan Kaisankodin palveluista. Yksittäiset vieraat ovat myös tervetulleita majoittumaan ja viehättymään Kaisankodin uniikista ilmapiiristä.

Freymannin perheen omistuksessa kartano eli kukoistavinta kauttaan. Kartanoa ympäröi upea puistoalue, jossa kasvoi jopa viinirypäleitä. Hevosia oli parikymmentä ja suuressa harmaakivinavetassa oli 70 hyvää rasvaista maitoa lypsävää englantilaista lehmää. Kartanon pellot ulottuivat niin kauas kuin kotikukkulalta oli mahdollista nähdä, sillä maata oli yli 1000 hehtaaria. Kartanolla oli oma seppä, maataloudesta vastasi pehtoori ja suuri joukko sisäköitä ja muuta palvelusväkeä piti herrasväen tyytyväisenä. Ernest Freymannin isä oli syntyjään venäläinen. Kun toinen maailmansota päättyi vuonna 1945, rauhanehtoihin kuului, että entiset Venäjän kansalaiset tulisi palauttaa Venäjälle. Venäjän armeijassa aikoinaan palvellut Ernest Freymann ja hänen perheensä hyvästelivät kotikartanonsa, jota eivät enää koskaan nähneet. Kun Pakankylän kartanon rakennukset ja sitä ympäröivät kuusi hehtaaria maata tulivat myyntiin vuonna 1957, siirtyi Kauniaisiin vuonna 1950 perustettu Kaisankoti sinne. Kartano avattiin uuteen käyttöönsä vuonna 1958.

Kaisankodissa on 50 hotellihuonetta. Ravintolatilaa on yli 150 hengelle ja kokoustiloja yli 100 henkilölle. Toiminnan painopiste on kuitenkin Kaisa Kallion tavoitteiden mukaisesti työssä uupuneiden ihmisten kuntoutus ja virkistys. Säätiön perustaja voisi olla tyytyväinen siihen miltä elämä Kaisankodissa Pakankylässä viisikymmentä vuotta sen perustamisen jälkeen näyttää. Asiakasjoukko näyttää pääpiirteittäin koostuvan naisista, jotka ovat tulleet nauttimaan elämästä kartanon maisemiin. Kaisankoti tarjoaakin siihen erinomaiset puitteet: Vehmas ja kaunis luonto järvineen ja mäkineen, herkulliset pöydän antimet ja kiinnostava ympäristö pienten retkien tekemiseen. Lehmien parsien paikalta, kivenheiton päästä kartanosta löytyy nyt Espoon Automuseo. Se on oiva käyntikohde ainakin niille miesvieraille, jotka uskaltautuvat vieraaksi väsyneiden äitien lepokotiin.