Fredrika Runebergin henki elää Runebergien kodissa

Fredrika Runeberg, J.L.Runebergin lahjakas puoliso jäi syyttä miehensä varjoon. Tänä vuonna Fredrikan syntymästä tulee 200 vuotta. Lasten ja puutarhanhoidon ohessa Fredrika tuotti tekstiä lähes yhtä mittavan määrän kuin miehensä, joka kansallisena suurmiehenä oli yksi suurimmista tuon ajan julkisuuden henkilöistä. Fredrika Runeberg tunnetaan ensimmäisenä suomalaisena naistoimittajana. Hän myös käänsi ruotsiksi ranskan, saksan ja englanninkielisiä artikkeleita, kirjoitti omaelämäkertaa, perhetarinoita sekä kaksi historiallista romaania. Porvoossa Aleksanterinkadulla sijaitsevassa kodissa suurena makean ystävänä tunnettu Runeberg aloitti aamunsa sylinterinmuotoisella leivonnaisella, jota porvoolaiset alkoivat nimittää kuuluisimman asukkaansa mukaan Runebergin tortuksi. Koska menestyvän miehen takaa lähes aina löytyy toimelias nainen, myös Runebergin kodissa elää Fredrika Runebergin henki.

Fredrika syntyi Pietarsaaressa 1807 tullinhoitaja Tengströmin perheeseen. Sukuun kuuluivat kaikki silloiset kulttuuripersoonallisuudet, setä oli arkkipiispa Jaakko Tengström. Fredrika oppi lukemaan jo viisivuotiaana aikana, jolloin lukeminen ja opiskelu olivat tytöille vielä perin sopimatonta puuhaa. Ensimmäisiä lukukokemuksia oli Cajsa Wargin keittokirja, joten ei ihmekään, että lähes kaksi sataa vuotta myöhemmin julkaistiin Fredrikan oma reseptikirja. Muutamia vuosia sitten löytyi Runebergin kodin restauroinnin yhteydessä erään komeron perukoilta Fredrikan omatekoinen reseptivihko. Vihkosta etsittiin kiihkeästi alkuperäistä Runebergin tortun reseptiä, mutta vihkosesta löytyi vain hiukan torttua muistuttavan sokerileivonnaisen ohje. Runeberg halusi aina aloittaa aamunsa paikallisen konditorian sylinterinmuotoisella leivonnaisella, joita porvoolaiset alkoivat nimittää Runebergin tortuiksi. Runebergin tiedetään olleen suuri kahvin ja makean ystävä. Käsin kirjoitettu reseptikirja sisältää enimmäkseen leivonnaisreseptejä, mutta myös parannuskeinoja esimerkiksi vilutautia vastaan, ohjeita saippuan keittämiseen ja puutarhan hoitoon.

Fredrika avioitui pikkuserkkunsa Johan Ludvig Runebergin kanssa. Runebergin elämään kuului paljon huvittelua ja rakastumisia, mutta avioliittoon nämä pikkuserkukset astelivat vakain tuumin Fredrikan ollessa 24-vuotias. Kasvavalle perheelle valittiin sopivaksi ympäristöksi Porvoo, jonka lukion lehtorin viran Johan Ludvig sai. Myöhemmin perhe muutti Daniel Lindhin rakennuttamaan suureen puutaloon, johon kuului myös aidattu puutarha. Kukkia oli vähän ja Fredrika ryhtyikin rakentamaan puutarhaa kukoistavammaksi. Pihasta löytyi muun muassa syreeniaita, omenapuita ja runsaasti marjapensaita. Fredrika istutti ja oksasti omenapuita ja pian olivat kaikki kuusi poikaa saaneet nimikkopuunsa. Runebergien kodista muodostui seuraelämän keskipiste. Kodissa oli jatkuvasti vieraita, Runebergin sukulaisia tai läheisiä ystäviä, joiden kanssa tämä saattoi helposti valvoa läpi yön. Hyvin usein taloon saapui myös tuntemattomia runoilijan ja kansallisen suurmiehen ihailijoita. Koti oli tunnettu vieraanvaraisuudestaan. Vieraille tarjottiin parasta syötävää ja juotavaa mitä talosta löytyi. Kotityöt veivät suuren osa Fredrika Runebergin ajasta. Enimmillään Runebergin kodissa asui kolmetoista henkilöä: Vanhemmat, kuusi poikaa, neljä piikaa ja yksi renki.

Runebergien kodin alkuperäinen huonejako noudatti aikakauden tapaa ja perheen omia tarpeita. Oli luonnollista, että kodissa oli edustuspuoli ja keittiöpuoli. Salin paras kalusto oli häälahjaksi saatu pietarilaiskalusto. Lapset pidettiin pääasiassa keittiön puolella. Palvelustyttöjä varten oli keittiön vieressä tilava huone, johon sijoitettiin myös kangaspuut ja rukki. Ulkorakennuksissa oli rengin asunto, ruoka- ja vilja-aitta, vaunuvaja, karjasuoja, puuvaja ja käymälä. Renki hoiti hevosen, hakkasi halot ja loi lumet. Oli tavallista, että perheen äiti ja palvelusväki hoitivat lapset, isien ei odotettu paneutuvat perhe-elämän tähän puoleen. Niinpä Runebergkin oli uskonut poikien kasvatuksen täysin heidän äidilleen. Fredrika huolehti myös poikien alkeisopetuksesta ja siksi päiväjärjestykseen kuului vuosien ajan kotikoulu. Ihmeteltävää on, että suuren perheen äiti, joka ompeli itse poikiensa puvutkin, ehti luoda niin merkittävän kirjallisen uran. Fredrika Runebeg oli Suomen ensimmäinen naiskirjailija, johon kriitikotkin suhtautuivat kunnioituksella. Tämä saattoi tosin johtua siitä, että johtavat kriitikot Snellman ja Topelius olivat hänen henkilökohtaisia tuttujaan.

Runeberg oli jo eläessään hyvin arvostettu sekä virsikirjakomiteassa tekemänsä työn että runokokoelmiensa ansiosta. Topelius kirjoittaa vuonna 1860 Helsingfors Tidiningarissa: Uutinen pian tulossa olevan Vänrikki Stoolin toisen osan odotettavasta saapumisesta levisi kulovalkean tavoin koko maahan ja tilauksia sateli kaikkialta. Perjantaina levisi tieto, että Vänrikkejä oli kaupan Sederholmin kirjakaupassa. Kirjakauppaa suorastaan piiritettiin. On laskettu että kahdessa päivässä Helsingissä myytiin vähintään 1200 kappaletta”. Vuonna 1863 Runeberg sai aivoveren vuodon. Robert Runeberg teki isälleen pyörätuolin, jota Runeberg pystyi ohjaamaan terveellä kädellään ja jalallaan. Fredrika luki miehelleen ääneen kirjoja ja lehtiä toisinaan aamuyhdeksästä iltakymmeneen. Runebergin hautajaispäivänä 12.5.1877 kaikki Porvoon kaupat olivat kiinni ja myös Helsingissä hautajaisten ajan. Turussa ja monella muulla paikkakunnilla järjestettiin muistotilaisuuksia kansallisen merkkimiehen kunniaksi.

Jo vuonna 1880 Runebergien koti Porvoossa Aleksanterinkatu 3:ssa tehtiin museoksi. Johan Ludvig Runebergin 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi talo remontoitiin. Myös Fredrikan puutarhassa aloitettiin laajamittaiset kunnostustyöt. Hiekkakäytävät kaivettiin esiin, kukkapenkit kunnostettiin ja uusia kukkia istutettiin runsaasti. Fredrika rakasti ruusuja, joita hän kasvatti enimmäkseen ruukuissa. Fredrika Runebergilla oli viherpeukalo parasta laatua ja hän osasi hoitaa hienot ruusunsa niin, että ne kukkivat aina hyvin. Flooran päivänä Runebergien kodissa on avoimet ovet ja Fredrikan taimien pistokkaita on mahdollista hankkia silmäniloksi omaan kotiin. Runebergin kodissa on kasveja, joita ei näy kaupassa. Salin ikkunalla kukoistava kriinumi kertoo rakastavan emäntänsä kukkienhoitotaidoista vielä yli sadan vuoden kuluttuakin. Vanha seinäkello mittaa mennyttä aikaa punaisena hehkuvien pelargonioiden vieressä. Kerrotaankin, että Porvoon rouvilla oli kilpailu kenellä oli kaupungin hienoimmat kukkaikkunat. Varsinkin Ville Vallgrenin äidin, Mimmin kanssa Fredrikan tiedetään vaihdelleen ruusun juuria ja vertailleen istutusten loistoa. Kun höyrylaiva vei leskeksi jääneen Fredrika Runebergin muuttokuormineen Helsinkiin, oli mukana 42 ruukkuruusua. Uudessa kodissa ne kukkivat kauniisti rakastavan kasvattajansa viimeiset vuodet.

Fredrika Runeberg oli kulttuuripersoonallisuus, jonka syntymän 150-juhlavuoden kunniaksi Tove Janssonin äiti suunnitteli kirjeensulkijamerkin. Käyttämättä jääneet merkit unohtuivat talon ullakolle, kunnes 50 vuotta myöhemmin ne löydettiin päivänvaloon. On aika juhlia yhtä aikansa sivistyneimmistä ja toimeliaimmista naisista. Kun lumoavan kauniissa Runebergin kotipuutarhassa on aivan hiljaa, niin ehkäpä hiekkakäytävillä kuuluvat Fredrikan hiljaiset, mutta määrätietoiset askeleet.

Lähteet:
Fredrika Runeberg: Reseptikirja
Agneta Rahikainen: Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg Kuvaelämänkerta
Useita lähteitä internetistä