Minna Canthin päivä 19.3

Minna Canthin syntymäpäivää on liputettu Suomessa vuodesta 2003 alkaen. Canth oli kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen.

Nainen, joka sai ensimmäisenä kunnian nousta kansallisten suurmiesten linnalle liputuksen arvoiseksi, ei voi olla kuka tahansa henkilö. Minna Canth rikkoikin naisille asetettuja rajoja monin tavoin. Minna Canth syntyi Tampereella 19.3.1844 ja kuoli Kuopiossa Snellmanin päivänä 12.5.1897. Snellmanin ohella Canth oli yksi Kuopion merkittävimmistä henkilöistä 1800 - luvulla. Minna Canthin elämään mahtui myös aika Jyväskylässä, jossa hän opiskeli, avioitui ja synnytti seitsemän lasta. Kuopion korttelimuseossa on Minna Canthin huone, Minnan salonki, suurin piirtein siinä asussa kuin se hänen kodissaan Kanttilassa aikoinaan oli.

Ulrika Wilhelmina Johnson kävi Kuopiossa kahta valmistavaa koulua ja ruotsinkielistä tyttökoulua. Syksyllä 1863 hän pääsi ensimmäisten naisopiskelijoiden joukossa aloittamaan opiskelun kansakoulun opettajaksi Jyväskylän juuri perustettuun seminaariin. Minna – nimen hän otti käyttöön seminaarissa. Opiskelu keskeytyi jo kahta vuotta myöhemmin, jolloin Minna avioitui seminaarin luonnontieteen opettajan Johan Canthin kanssa. Perheeseen syntyi Jyväskylässä seitsemän lasta: Anni, Elli, Hanna, Maiju, Jussi, Pekka ja Lyyli. Jyväskylässä asuessaan Minna kirjoitti lehtiin ja hänen esikoisteoksensa Novelleja ja kertomuksia julkaistiin. Vuonna 1879 lehtori Canth kuoli lyhyen sairastamisen jälkeen Helsingissä. Järkyttynyt Minna odotti seitsemättä lastaan ja epäluulo Helsinkiä kohtaan syöpyi hänen mieleensä lopuksi ikäänsä. Tammikuussa 1880 syntyi perheen nuorin tytär. Kaksi kuukautta myöhemmin kolme hevoskuormaa muuttotavaraa ja lapsia lähti kolmen päivän matkalle Kuopioon. Minna Canthista tuli 17 vuoden tauon jälkeen taas kuopiolainen. Minna Canth otti hoitaakseen vanhempiensa pahasta tappiollisen puuvillaputiikin. Kuopion tuomiokirkon vieressä, Snellmanin puiston laidalla sijaitseva putiikki menestyi Minnan hoiteissa. Minna Canthin yrittäjänura oli poikkeuksellisen menestyksekäs ja sen myötä hän rikkoi naiselle asetettuja rajoja monin tavoin. Havaitessaan epäkohtia Canth reagoi niihin nopeasti kirjoittamalla lehtiin voimakkaita kursailemattomia kannanottoja, jotka pitivät yllä keskustelua yhteiskunnallisista ongelmista. Naisasian lisäksi Canth otti kantaa mm. sosiaalihuollon huonoon tilaan.

Vuonna 1982 avattuun Korttelimuseoon sisustettu Minna Canthin huone muistuttaa hyvin pitkälle, aina tapettien kuosia myöten parin korttelin päässä ”Kanttilassa” ollutta Minnan salonkia. Huonetta hallitsee uusrokokookalusto, joka on tiettävästi peräisin Canthien kodista Jyväskylän kodista. Tuo pöydän ääressä Canth kirjoitti kaikki teoksensa. Kirjailijan työhuone muuttui kuitenkin käden käänteessä iloisen seuranpidon tai kiivaan väittelyn keskukseksi, Minnan salongiksi, vieraiden tupsahdettua visiitille Kanttilaan. Sohvan yläpuolella seinällä on perheen valokuvia, Minna Canthin vanhemmat, Canthit nuorena avioparina ja Minna Canth 50 – vuotiaana. Huoneessa on runsaasti viherkasveja, kuten alkuperäisessä Minnan salongissa.

Kuopion korttelimuseo koostuu yhdentoista vanhan puutalon muodostamasta korttelista. Vanhin rakennus on peräisin 1700 – luvulta. Korttelimuseo esittelee erilaisten perheiden koteja ja työtiloja. Nostalginen kahvio tarjoaa herkkuja ja mahdollisuuden viivähtää viehättävässä puutarhassa. Piipahdus korttelimuseossa keskellä kaupungin kiivasta sykettä on matka menneen ajan rauhoittavaan maailmaan, aikaan jolloin Minna Canth piti puotiaan Snellmanin puiston laidalla, Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa. Korttelimuseoon siirretyn salongin pöydän ääressä on nautittu monet kahvikupposet, sillä kirjailija tunnettiin intohimoisena kahvinystävänä. Minna Canthille nimetty kakkuresepti on peräisin Canthin perheen reseptikansiosta.