Tapaus Kuronen

Jokaisessa itseään kunnioittavassa ja ajanhermolla olevassa julkaisussa täytyy ilmeisesti olla vähintään yksi Susan Kurosen toimintaa käsittelevä juttu. Mitä kertookaan kansakunnan tilasta se, että vaikka Kurosella oli esiteltävänään vasta tulevan paljastuskirjansa kannet, seuraavana päivänä asiaa käsiteltiin 28 pääkirjoituksessa, 64 pakinassa ja 179 poliittisessa blogissa. Kuronen, joka kerta toisensa jälkeen on ilmoittanut vetäytyvänsä julkisuudesta, on entistä kiihtyvämmällä vauhdilla antanut haastatteluja eri medioille ja on nyt ryhtynyt pitämään tiedotustilaisuuksia. Kansien julkistustilaisuudessa oli kymmeniä toimittajia, jotka kertoivat kokevansa häpeää siellä olostaan. Positiivista on, että ymmärsivät edes hävetä. Myöhemmin Kurosen julkaisemiin kansiin ilmestyi sivuja. Ketä kiinnostaa, kysyy nettikeskustelu, joka velloo kiivaampana kuin koskaan.

Jos morsiameksi tituleeraamiseen riittää se, että on tapaillut jotakin poikamiestä muutaman kuukauden ajan, tiettävästi yhden ainoan kerran julkisuudessa esiintyen, silloin tämä maa on entisiä morsiamia pullollaan. Asiaa ei muuta toiseksi se, että kyseinen poikamies sattuu olemaan valtakunnan seuratuin tällä hetkellä sinkkuna elelevä mies. Ja jos kaikki muutaman kuukauden seurustelleet päätyisivät kirjoittamaan kokemuksistaan vuosisadan rakkaustarinan, niitä tulvisi kustantajille ovista ja ikkunoista. Aika rohkea veto on väittää kun millenium on hädin tuskin ohitettu, että tämän tasoisia tarinoita ei seuraavaan sadan vuoden aikana tule vastaan enempää. Todelliset vuosisadan rakkaustarinan päähenkilöt sentään odottivat toisiaan vuosikymmeniä ennen kuin lopulta saivat suhteensa virallistettua. Kunnon rakkaustarinassa on onnellinen loppu. Tässä koomisiakin piirteitä julkisuuden myötä saaneessa salasuhteessa ei happyendiä nähty ja tuskin koskaan tullaan näkemäänkään. Sen verran Kuronen on polttanut siltoja takanaan eteenpäin eli julkimoksi pyrkiessään. Nykyään ihmiset ovat malttamattomia ja kaikki pitää tapahtua heti. Suhteen aloittamisessa ja lopettamisessa ei aikailla ja tarina saattaa päätyä kansien väliin ennen kuin suhteen toisen osapuolen auton perävalot katoavat horisonttiin.

Huomion arvoinen on myös se kysymys miten miehestä, jota ei ennen juuri seinästä erottanut, tuli yhtäkkiä pohjoisen pallonpuoliskon seuratuin poikamies, jonka karisman allekirjoittanutkin on hänet muutaman kerran kohdattuaan valmis allekirjoittamaan. Hempeily ei ole Vanhasen laji, karismastaan huolimatta pääministeri vaikuttaa mieheltä, joka ennen nukahtamistaan kaivaa yöpöydän laatikosta hallituksen esityksiä ja vielä nauttii lukemastaan.

Onhan selvääkin selvempää, että Kuronen seurusteli nimenomaan pääministerin eikä Matti Vanhasen kanssa, vaikka paikoilleen juuttuneen gramofonin lailla yrittää toisin todistaa. Kuten päätoimittaja Erkki Laatikainen Keskisuomalaisessa osuvasti totesi, Kuronen kai halusi oitis hypätä tasavallan komeimpien salien kuningattareksi ja astella Euroopan unionin johtavien kellokkaiden rinnalla. Laatikainen totesi myös, että enää ei sanomalehdissäkään ratkaise asialinja vaan ihmisen poloisuus mitä kummallisimmissa ilmentymissään. Niinpä tapaus Kuronen sai palstatilaa myöskin Keskisuomalaisen pääkirjoitussivulla.

Tapaus Kuronen on totisesti saanut kaipaamansa julkisuuden, mutta ehkä hieman eri keinoin mitä alun perin tavoitteli. Mikäli lopputulos on tärkein, Kuronen lienee nyt saavuttanut tavoitteensa: Olla valtakunnan puhutuin nainen ja kaikkien huulilla. Laittamalla googleen hakusanaksi Susan Kuronen, jonka nimistä naista ei vuosi sitten kukaan tiennyt olevankaan, tulee sillä 147 000 osumaa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että allekirjoittaneen nimellä tulee vaivaiset 16 osumaa. Eivätkä kaikki nekään edes koske samaa henkilöä. Voitte olla varmoja siitä, jos henkilö kertoo puutarha-aiheisessa keskustelussa ”minulla on vesifiikus hydrossa ja se on menestynyt oikein hyvin”, että kyseessä on taatusti joku viherpeukalon omistava kaima. Allekirjoittanut on nimittäin niitä hortonomeja, joiden hoidossa ainakin siipan havaintojen mukaan silkkikukatkin pudottavat lehtensä. Mutta Susan, heitä ei taatusti ole kuin yksi ja sitäkin ärhäkämpi.