TURUSSA KREIVIN AIKAAN

”Voi veikkoseni! Luulenpa, että haastelisit vähän toisin jos hieman enemmin olisit katsellut ympärilles tässä maailmassa, jos esimerkiksi olisit käynyt Turun kaupungissa”. Näin toteaa Aleksis Kivi Seitsemässä veljeksessä ja on verrattoman oikeassa. Mikä muu Suomen kaupunki voisi ylpeillä yhtä pitkällä ja mielenkiintoisella historialla, koska jo roomalaisajalla tiedetään Aurajoen suulla olleen elämää. Koska Turku monellekin on vain läpikulkupaikka laivalle mentäessä, päätimme kerrankin lähteä liikkeelle niin, että ehtisimme tutustua tarkemmin tuohon maamme entiseen pääkaupunkiin. Noukimme Teijan juna – asemalta, jonne hän oli kiitänyt Espoosta ja nautimme maittavat einekset tunnelmallisessa kellariravintola Foijassa Hansakeskuksessa.

Mies, joka siirsi Helsingin paikoiltaan
Kreivi Pietari Brahe tervehti Tuomiokirkkoa nimikkopuistossaan jättäessämme automme Tuomiokirkon parkkipaikalle. Brahe oli merkittävä mies Suomen historiassa 1600 – luvulla. Kenraalikuvernöörinä toimiessaan hän perusti Suomeen kymmenen kaupunkia (mm. Raahe, Pietarsaari, Hämeenlinna, Kajaani, Lappeenranta ja Savonlinna) ja Turkuun akatemian, jonka kanslerina hän itse toimi. Brahe paransi Suomen kouluoloja, sain aikaan Suomen oman postilaitoksen ja oli tarmokas suomen kielen puolestapuhuja, vaikka ei itse puhunutkaan suomea. Vuonna 1640 hän siirsi Helsingin kaupungin meren kulun kannalta paremmalle paikalle. Vielä nykyäänkin kuulee käytettävän sanontaa ”kreivin aikaa”, joka nykyisin yleensä tarkoittaa oikeaan aikaan saapumista, mutta joka alun perin tarkoitti Brahen hallintokautta, jolloin elämä oli Suomessa rauhallista ja maa kukoisti. Turun puistossa sijaitsevassa patsaassa lukee hänen kuuluisat sanansa: ”Minä olin maahan ja maa minuun varsin tyytyväinen”. Vaikuttaisi siltä, että egoasioissa Brahella ei ollut suurempia ongelmia ja ymmärrettävistä syistä. Kehittihän hän Suomea uudistuksillaan todella merkittävästi.

Kun tuomiokirkon kello lyö kaksitoista
Turku on merkinnyt kautta vuosisatojen suomalaisille jotain erityistä ja ainutlaatuista. Moni tämänkin ajan suomalainen hiljentyy joulunviettoon Turun tuomiokirkon löytyä tunnetuimmat lyöntinsä jouluaattona kello kaksitoista. Joulurauhan julistus, joka jo satojen vuosien ajan on julistanut joulurauhan alkaneeksi, luetaan Tuomiokirkon vieressä sijaitsevan Brinkkalan talon parvekkeelta. Talo on seurannut turkulaisten elämää yhtä kauan kuin tuomiokirkko ja linna. Suomeen tehdyn ensimmäisen ristiretken seurauksena Suomi liitettiin Ruotsiin vuosisadoiksi eteenpäin. Turkuun siirrettiin piispanistuin ja ryhdyttiin rakentamaan uutta tuomiokirkkoa. Tämän mahtavan kirkon ylimpänä edustajana oli piispa, jonka herra oli Rooman paavi. Turun Tuomiokirkko on luterilaisen kirkon pääkirkko ja maan kansallispyhäkkö. Tuomiokirkko on maamme ensimmäinen tiilirakennus. Ensimmäinen rakennusvaihe vihittiin käyttöönsä vuonna 1300. Turun tuomiokirkon joulukuusessa syttyivät Suomen ensimmäiset sähkökynttilät tasan reilut sata vuotta sitten. Kaupungin ylle komeasti kohoavan kirkon on täytynyt aikoinaan herättää kansalaisissa syvää kunnioitusta esivaltaa ja kirkkoa kohtaan. Kirkon pääkuorin alla ja kappeleissa on ikivanha hautausmaa. Sinne päässeet vainajat ovat olleet Turun ja myös Ruotsi – Suomen vaikuttajahahmoja. Kirkon opas kertoo, että Unikankareen kummulle on haudattu noin 400 vuoden aikana lähes 4.500 vainajaa. Vielä 1600 – luvulla kirkkoon hautaaminen oli luvallista, mutta 1700 – luvulla se kiellettiin. Sieraimiin tunkevaa kalmanhajua kirkkokansa piti vain aiheellisena muistutuksena kuolevaisuudesta.

Seitsemäntoistavuotias kuningatar Kaarina Maununtytär
Tuomiokirkon sukuhaudat ovat Suomessa aivan harvinaislaatuisia näyttävyydessään. Tunnetuin ja mielenkiintoisin kirkon hautamuistomerkeistä on Kustaa Vaasan pojan Eerik XIV:n puoliso Kaarina Maununtyttären sarkofagi. Eerikistä tuli Suomen ja Ruotsin kuningas vuonna 1560. Hän ihastui joukossaan palvelleen korpraali Maunun tyttäreen Kaarinaan ja kruunasi hänet Ruotsi – Suomen kuningattareksi 1568, Kaarinan ollessa 17- vuotias. Vielä samana vuonna Eerik syrjäytettiin valtaistuimelta ja Eerik ja Kaarina elivät vuosia vankeudessa. Ensin eri linnoissa Ruotsissa ja vuodesta 1570 lähtien Turun linnassa. Huoneessa, jossa Eerikiä pidettiin vankina, on edelleen nähtävissä puiseen ikkunalautaan painautuneet kyynärpään jäljet, Eerikin mereltä saapuvien vapauttajien odottamisesta. Vasta Eerikin kuoltua veljensä myrkyttämänä vuonna 1577 pääsi 26 – vuotias Kaarina vapaaksi. Miehensä kuoltua hän sai langoltaan kuningas Juhana II:lta Liuksialan kartanon asuttavakseen ja eli siellä 35 vuotta. Hänet haudattiin perhehautaan Tottin kappeliin Turun tuomiokirkkoon. Elokuussa 1867 Kaarina Maununtyttären arkku nostettiin holvista ja siirrettiin Kankaisten kappeliin. Kirkon eteisessä on myytävänä kortteja ja laadukkaita cd- levyjä. Valikoimissa on useita erilaisia Heikki Rainion ja hänen johtamansa Turun Tuomikirkon poikakuoron levyjä. Heikki Rainion upea tenoriääni ja tuomiokirkon kaunissointiset Urkurakentamo Veikko Virtasen vuonna 1980 valmistamat 81 - äänikertaiset urut viihdyttävätkin meitä kotimatkalla.

Aboa vetus – löydetty kaupunki
Kivenheiton päässä tuomiokirkosta sijaitseva Aboa Vetus museo esittelee löydetyn kaupungin, joka tuli päivänvaloon Rettigin palatsin kunnostustöiden yhteydessä. Palatsin puutarhan alla seitsemän metriä maanpinnan alapuolella on kokonainen kaupunkikortteli, jonka vanhimmat osat unohtuivat kartoistakin jo satoja vuosia sitten. Aboa Vetus antaa ainutlaatuisen kuvan siitä, millaista oli tavallisten ihmisten elämä keskiaikaisessa Suomessa ja sen aikaisen Ruotsi – Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa, Turussa. Keskiajalla eläneen turkulaisen maailmakuva oli suppea. Maailma rajoittui Naantaliin, Rymättylään ja muihin ympäristökyliin. Sika oli tuolloin hyödyllinen eläin, jota yleensä oli yksi joka taloudessa. Ne kulkivat vapaina kaduilla ja kun jätehuolto oli heikkoa, ne söivät jätteet katukiveyksiltä. Eläinten luita onkin kaivauksissa löytynyt monta sataa kiloa. Museossa liikutaan yleensä omin päin, mutta osoitamme ilmeisesti sen laatuista kiinnostusta museota kohtaan, että saamme mukaamme asiantuntevan ja mukavan oppaan. Erityisesti Marja huomaa miten paljon enemmän kierroksesta saa oppaan johdolla irti ja käyttää hyväkseen tilaisuuden saadakseen kunnon katsaukseen keskiaikaisesta elämästä. Aboa Vetus on keskiajan helmi ja ainutlaatuinen museo, jossa yleisö pääsee mukaan menneeseen. Laskeudu siis rohkeasti löydettyyn kaupunkiin ja anna ajan kulua – taaksepäin!

Aboa Vetuksen museokauppa Laurentius on saanut nimensä Suomen ensimmäisen kirjakauppiaan mukaan. Lyypekkiläinen Laurentius Jauchius muutti Suomeen ja perusti kauppansa Turkuun vuonna 1642. Matkamuistojen ja lahjatavaroiden lisäksi valikoimastamme löytyy kotimaisen käsityön huipputuotteita koruista, sisustustarvikkeista, leluista ja peleistä aina makeisiin ja soittimiin asti.

Sisustuksen sinfoniaa
Historian aarteiden ääreltä siirryimme aivan erilaisiin atmosfääreihin, sisustuksen maailmaan, 15 minuutin ajomatkan päähän Turun keskustasta, Ruskolle Loviisan aittaan. Loviisan aitta on huikea täyden palvelun sisustus – ja lahjatavaramyymälä yli 100 vuotiaassa kivinavetassa. Reilut 500 neliötä kahdessa kerroksessa sekä viihtyisä kahvila takaavat sen, että aikaa saa kulumaan useita tunteja. Me emme arvanneet liikkeen suhteellisen varhaista kiinnimenoaikaa, emmekä viivy reilua puolta tuntia enempää. Luonnollisesti ehdimme kuitenkin kahvitella italialaisella kahvilla sekä sen kanssa tarjottavilla herkuilla ja muutamia paperikasseja siirtyi auton peräkonttiin. Huonekalut myymälään tulevat Ranskasta, Hollannista, Tanskasta ja Indonesiasta. Liikkeessä on kokonainen lastenmaailma täynnä ideoita pikkuväen huoneisiin. Alakerrasta löytyy myös tekstiilejä ja tapetteja. Topi ”Minnanpoika” Laukkanen saapuu täyttämään Minna - kortin telineitä. Valtakunnan johtavan korttitaiteilijan kortteja lähtee asiakkaiden mukaan tasaiseen tahtiin. Topi kertoo kerran kuussa käyvänsä täyttämässä telineet, jotka todistettavasti olivat lähes tyhjiä. Kevät on juhlien ja lahjojen aikaan ja ihastuttavat uutuuskortit löytävät varmaan tiensä moniin lahjapaketteihin.

Tuon Turussa vietetyn keväisen päivän jälkeen alkoivat koko valtakunnassa viikon kestäneet vesisateet. Sää suosi meidän retkeämme Suomen entisessä pääkaupungissa kulttuuriaarteiden äärellä. Kaupunki näytti parhaat puolensa ja ainutlaatuiset nähtävyytensä, joten saatoimme hyvällä syyllä todeta olleemme liikkeellä todella kreivin aikaan.