PUHTAAN HARRASTUKSEN PUOLESTA

Vaikka suomalaiset ovat saunahullua kansaa, Keski- Suomessa tämä harrastus on onnistuttu viemään huippuunsa tekemällä saunomisesta suoranainen elämäntapa, jonka ympärillä muu ”saunaton elämä” on pienessä sivuroolissa. Tekstiviestiä tai sähköpostiviestiä siitä, missä sauna milloinkin on lämpiämässä, odotetaan kiihkeästi. Kolmea saunojaa lukuun ottamatta porukka vaihtelee tilanteen mukaan. Nämä saunaseura Löylyleijonien perustajajäsenet katsovat olevansa niin säännöllisen puhdistumisen tarpeessa, että kutsua noudatetaan kuin hypnoosin vallassa kellon ajasta ja elämäntilanteesta riippumatta.

Sauna on ikivanha, jopa vuosituhansia vanha keksintö. Jossakin vaiheessa esi-isämme huomasivat, että heittämällä vettä kuumille kiville saatiin aikaiseksi höyryä. Se kuumensi asumuksen niin lämpimäksi, että sisällä pystyi olemaan ilman vaatteita ja että höyry ja hikoileminen irrottivat pinttyneenkin lian. He huomasivat myös, että lämpö nousi ylöspäin ja he rakensivat katon rajaan parven eli lauteen, jossa pääsi parhaiten nauttimaan löylystä, kuten he alkoivat höyrykylpyään nimittää. Näin sauna oli tullut keksityksi. Satoja vuosia myöhemmin rituaalin ympärille alettiin perustaa seuroja ja saunomisesta tehtiin harrastus. Saunomisen välillä on tavallista käydä vilvoittelemassa järvessä, avannossa tai lumihangessa piehtaroimassa. Niinpä kukaan ei kulmiaan kohotellut kun Mikko Tiirola kävi Muuramen keskustan liepeillä tekemässä lumienkeleitä saunomisen lomassa. Muuramen Shellin työntekijä todistetusti veti hiukan suutaan hymyyn Ismo Permikankaan käydessä saunatakissaan ja – lakissaan ostamassa jäätelöä saunomisen ja avantouinnin välissä, mutta ei hänkään jäänyt enempää ihmettelemään. Kyllä suomalainen toista suomalaista ymmärtää.

Koska normaalisaunominen ei ole näille kesisuomalaisille miehille enää miesmuistiin riittänyt, he ovat jo koko 2000 – luvun hakeneet elämyksiä mm. jääsaunassa kylpemisestä. Miesten jääsaunaprojektit eivät ilmeisesti ole suuren yleisön tiedossa sillä uutisissa puhuttiin juuri ensimmäisistä jääsaunoista Suomessa. ”Kyllähän ne eivät tiedä hyvästä jääsaunasta mitään”, uhoaa yksi jokatalvisen hankkeen puuhamiehistä, petäjävetinen Mikko Tiirola. Useana vuonna jääsauna on kohonnut Vesangassa asuvan Ismo Permikankaan maille. Permikangas on yksi saunaseura Löylyleijonien perustajajäsenistä ja siis täysin löylyn lyömä mies. Seuran iskulauseessa todetaan, että se taistelee puhtaan harrastuksen puolesta. Toki moisella saunomisella ja pesutahdilla voisikin luulla, että miehet ovat jo nahattomia, mutta aina ei puhtaudesta tässäkään yhteydessä voida puhua. Eräässä savusaunassa, jonka kiuas lämpiää varsin usein ja jonka lauteilla voi hikoilla parikymmentä miestä, veden loppuminen on lähes vakio. Silloin löylyttelyn lopuksi suoritetaan jätkän pesu eli kuivataan hikeentynyt iho pyyhkeeseen.

”Ensimmäistä kertaa saunaa tehdessämme, emme uskoneet, että pääsisimme jo samana yönä saunomaan, joten kiuasta ei oltu vielä hankittu. Kun sauna valmistui, piti kiuas käydä lainaamassa sisäsaunasta”, Permikangas kertoo. Täytyy ihmetellä puolison kärsivällisyyttä miehen tempauksia kohtaan, kun tämä tyytyi toteamaan että ”onkohan tuo ihan viisasta” löydettyään sisäsaunalta kiukaan kokoisen aukon ja miehensä syöksymässä kiuas sylissään yön pimeyteen. Lehteen laitettu ilmoitus siitä, että jääsaunaan halutaan ostaa kiuas, poiki niin paljon yhteenottoja ja ilmaisia kiukaita, että niillä rakentaisi jo kokonaisen saunakylän. Miehet ovat kuitenkin tyytyneet yhteen saunaan sillä jääsaunan rakentaminen on kova homma. ”Yksin siihen ei kannata alkaa, kymmenkunta miestä on hyvä olla paikalla”, Tiirola toteaa. Sauna rakennetaan nousevan kuun aikaan sopivan paksuisesta jäästä. Pari kolme raavasta miestä sahaa jäisiä rakennuselementtejä, jotka nostetaan tukkisaksilla avannosta. Katto on tuppeen sahattua haapaa, jonka päällä on olkia ja kaiken huippuna lunta. Löylyleijonien taiteellinen johtaja Mikael Juujärvi on pitänyt vuosittain huolta siitä, että saunoihin on muotoiltu myös taideteoksia. Tänä talvena saunassa oli nähtävissä myös säynätsalolaista suunnittelua, sillä saunan nykyinen ovi on Jouni Rantalan lahjoittama.

Luojan antaman luonnollisen suojapeitteen päälaelta harvetessa, estääkseen aivojen täydellisen pehmenemisen miehet käyttävät löylytellessään hattuja. Riian torilla kolme vuotta sitten saadut virkatut Leijonapipot lienee jo useimmilla sulatettu loppuun. Myös muita materiaaleja on testattu. Kostamuksesta lähti Suomen löylyihin ainakin puolikymmentä huovutettua hiippalakkia. Muutenkin putiikki lähes tyhjennettiin sauna-aiheisista tavaroista ja myyjä jäi tyytyväisenä hypistelemään setelinippua ja muistelemaan uransa parasta päivämyyntiä. Myös pellava on todettu oivaksi saunalakin materiaaliksi.

Koska Keski – Suomen talvi on nykyisin lyhyt ja lämmin, ovat miehet valmistautuneet henkisesti siihen tosiasiaan, että jääsaunat saattavat olla kohta historiaa. Myös neljänkympin rajapyykin ohittaminen tai sen lähestyminen näyttää saavan miehissä aikaan tietynlaista köntittymistä. Tutkimusten mukaan saunominen helpottaa nukahtamista ja parantaa unen laatua. Täten se antaa unen kautta paremman mahdollisuuden tehdä hyviä päätöksiä ja ratkaisuja. Kohtuullisella saunomisella on siis perustelunsa. Ilman jääsaunaakin löylyihin varmasti pääsee, sillä Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä 1,8 miljoonaa saunaa.