TEE TYÖTÄ SELLAISEN SUOMEN PUOLESTA, JOSSA HALUAISIT ELÄÄ

Arkadianmäellä seisova jylhä graniitilla verhoiltu eduskuntatalo on vuodesta 1931 lähtien ollut osa suomalaista kansallismaisemaa. Sen suojissa työskentelevät, suoralla kansanvaalilla valitut edustajat tekevät työtä itsenäisen Suomen hyväksi. On kulunut 100 vuotta siitä, kun valtiovalta Suomessa annettiin kansalle, jota eduskunta edustaa.

”Tänne tulee joka päivä kuin juhliin”
Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitisen ei tarvitse Linnan juhliin saapuessaan todistella henkilöllisyyttään. Kaksikymmentä kuusi presidentin juhlissa vietettyä itsenäisyyspäivää takaavat sen, että kasvot käyvät käyntikortista. Tiitinen tuli Arkadianmäelle v.1972. Kahtatoista Suojelupoliisin päällikkönä viettämäänsä vuotta lukuun ottamatta hän on viihtynyt talossa neljän presidentin valtakaudella. ”Tämä on aivan uniikki työpaikka. Tänne tulee joka päivä kuin juhliin”, Tiitinen toteaa. Eduskunnan historian yhdeksäs pääsihteeri toimi eduskunnan satavuotisjuhlavuoden työryhmän puheenjohtajana.

Seurattuaan kärpäsenä katossa päivää Arkadianmäellä saattoi todeta, että kansanedustajan työtä voi hoitaa kahdellasadalla eri tavalla, mutta kahta samanlaista työpäivää ei ole. Kansanedustajan työ on monimuotoista. Edustajat saavat kymmeniä sähköpostiviestejä ja puheluja päivittäin. Yhteydenotot koskevat kaikkia inhimilliseen elämään liittyviä kysymyksiä. Edustajien edellytetään tekevän voitavansa yhteiskunnan epäkohdille. Kukaan ei saa ehdotuksiaan sellaisenaan läpi, vaan täytyy oppia tulemaan toimeen eri mieltä olevien työtovereiden kanssa. Eduskunnan keskeisin työ, lakien säätäminen, tapahtuu täysistunnoissa. Tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin pidettäviin istuntoihin ovat kansalaiset tervetulleita seuraamaan keskusteluja lehteriltä, jossa on yli 300 istumapaikkaa yleisöä varten. Kansanedustajat istuvat salissa puolueittain. Istumapaikoista voi päätellä edustajan työvuosien määrän, sillä tavallisesti virkaiältään vanhimmat edustajat istuvat edessä.

Yhteiskunnallinen murros
Sata vuotta sitten valtiopäivämiehen uraansa aloittavat työskentelivät kovin erilaisissa olosuhteissa, missä nyt Suomen yhdeksänkymmentävuotista itsenäisyyden taivalta juhlitaan. Kun Pohjois – Suomesta kotoisin oleva edustaja hyvästeli perheensä syyskauden alkaessa, koputteli hän kotioven takana todennäköisesti seuraavan kerran vasta joulun tietämissä. Kotiin kerrottiin omia ja eduskunnan kuulumisia syksyn aikana kirjepostin välityksellä. Koska radiota ei ollut eivätkä sanomalehdetkään levinneet läheskään joka kotiin, oli ehdokkaiden matkustettava puhumaan suoraan äänestäjille. Matkat tehtiin enimmäkseen junalla ja reellä. Vasta vuonna 1978 edustajat saivat omat työhuoneet. Siihen asti puolikymmentä edustajaa työskenteli samassa huoneessa ja jonotti yhteiseen puhelimeen saadakseen asiansa hoidettua. Nyt myös puhelinkoppirivit eduskuntatalon aulan läheisyydessä ovat jäänne menneisyydestä. Tänä kännyköiden ja lentokoneiden aikana kansanedustajan työ ei enää vaadi kohtuuttomia perhe-elämän uhrauksia. Yhteyttä voidaan pitää reaaliajassa.

Suomen eduskuntauudistus oli maailmanhistoriallinen tapahtuma
Seppo Tiitisen mielestä pitkäikäinen virkakunta, talossa työskentelevät virkamiehet, on kansan etu. ”On kypsän ja toimivan kansanvallan merkki, että virkakunta ei vaihdu vaikka poliittiset valtasuhteet vaalikausittain vaihtuvat. Tämän asian merkityksen on huomannut, kun on seurannut monien kansojen ponnisteluja kohti vakaita oloja. Kansainvälistyminen eri muodoissa on ollut suuri mullistus eduskunnan toiminnassa. Euroopan integraatio ja julkisuuden kasvanut volyymi ja sisältö ovat myös olleet suuria haasteita”, Tiitinen kertoo.

Suomen eduskuntauudistus v. 1906 oli maailmanhistoriallinen tapahtuma. Silloin valittiin maailman ensimmäiset naiset kansanedustajiksi. Vasta kahtatoista vuotta myöhemmin Tanska, Hollanti ja Iso-Britannia seurasivat perässä. Myös 70% miehistä sai tuolloin antaa äänensä ensimmäisen kerran. ”Nuo tapahtumat aloittivat yleisen nousun ja kannustivat kansaa kohti itsenäisyyspyrkimyksiä. Oltiin jo ikään kuin harjaannuttu sitten kun oli mahdollisuus lähteä omin jaloin eteenpäin”, Tiitinen toteaa.

Suomen naiset saivat täydet valtiolliset oikeudet
Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta 1808-1809 käydyssä Vänrikki Stoolista tutussa Suomen sodassa. Tuolloin keisari Aleksanteri I kutsui säädyt valtiopäiville Porvooseen. Säädyt vannoivat uskollisuuden valan Venäjän keisarille. Vuonna 1906 säätyvaltiopäivät korvattiin 200 jäsenisellä yksikamarisella eduskunnalla. Kansanedustajat säädettiin valittaviksi vaalipiireittäin, jolloin alueellinen edustavuus paranisi. Äänioikeuden saivat 24 vuotta täyttäneet naiset ja miehet. Samalla Suomen naiset saivat ensimmäisinä naisina maailmassa täydet valtiolliset oikeudet ja pystyivät asettumaan vaaleissa ehdolle. Eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917. Kahta vuotta myöhemmin vahvistettiin Suomen hallitusmuoto, joka määritteli eduskunnan aseman seuraavasti: Valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Eduskuntavaalit v. 2007 toimitetaan edelleen v. 1906 hyväksyttyjen perusperiaatteiden mukaisesti.

Tänään Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä kansakunnista. Meidät tunnetaan perusopetuksen korkeasta tasosta ja teknologisesta huippuosaamisesta. Monet tieteen ja taiteenlajimme ovat nousseet maailmanmaineeseen. Se, että naiset toimivat valtiopäivätyössä tasavertaisina, herättää edelleen ihmetystä maailmalla. Suomessa on myös ensimmäinen parlamentti, joka on vakinaistanut tulevaisuuden kanssa työskentelyn ja perustanut tulevaisuusvaliokunnan.

Presidentit mittailevat nykymenoa
Kansan suoralla kansanvaalilla valitsemien edustajien työskentelyolosuhteet ovat sadan vuoden kuluessa muuttuneet. Pohjolan valkeassa kaupungissa, Arkadianmäellä seisova seisova jylhä, graniitilla verhoiltu, J. S. Sirenin suunnittelema eduskuntatalo on vuodesta 1931 lähtien ollut osa suomalaista kansallismaisemaa. Kesällä 2004 valmistunut lisärakennus toi lisätilaa yhdentoista kerroksen ja 295 työhuoneen verran. Eduskunta on oma pieni maailmansa monine palveluineen. Rakennuksessa on matkatoimisto ja posti, josta lähetetyt kirjeet saavat kylkeensä eduskunnan oman leiman. Talosta löytyy myös maan parhaiten varustettu kirjasto. Vuosittain rakennuksessa käy yli sata tuhatta vierasta ihmettelemässä talon tuhansia yksityiskohtia. Entisten presidenttiemme jykevät patsaat talon edustalla mittailevat nykymenoa, kuin pohtien minne kansa oikein menee ja mistä se tulee. Ratsastavan Mannerheimin jalkojen juuresta löytyy yksi kaupungin suosituimmista skeittipaikoista. Mutta edelleen kansakunnan asioitten parissa työskentelevät henkilöt pitävät johtotähtenään ajatusta: Tee työtä sellaisen Suomen puolesta, jossa itse haluaisit elää.