|
|
Aatu, Marski ja Mikko
Hietaniemen hautausmaa on yksi Helsingin suosituimmista matkailunähtävyyksistä, jossa Suomen historia elää hautakivissä. Hietaniemen hautausmaa perustettiin v. 1829 ja sitä on sen jälkeen neljästi laajennettu. Nykyinen 28 hehtaarin alue jakaantuu Vanhaan ja Uuteen hautausmaahan. Jälkimmäisestä löytyvät myös uurnalehto, Sankarihautausmaa ja Suomen Kaartin hautausmaa. Uudet hautapaikat ovat harvassa, leposijan saa vain jos siellä on sukua. Vanhan hautausmaan koilliskulmassa sijaitsee Taiteilijakukkula, jonne on haudattu mm. Mika Waltari, Alvar Aalto ja George de Godzinsky, jonka hautapaasi on flyygelin kannen muotoinen. Spede Pasasen hautakivessä on hänen kuvansa.
|
|
Tätä Suomessa harvinaista puistomaista ja veistoksia täynnä olevaa hautausmaata lähdimme tutkimaan ja kuvaamaan syyskuisena lauantaina kolmen pariskunnan voimin. Yksi ja toinen löysi hautausmaalta sukulaisiaan tai muuten sukunsa vaiheita läheltä liipanneita henkilöitä. Olimme varustautuneet kartoin ja niinpä saatoimme toimia oppaana eräälle rouvalle, joka etsi kirjailija Nadja von Schoulzin hautaa.
Uudelle hautausmaalle on haudattu monta suomalaista valtiomiestä. Urho Kekkosen hauta on yksinkertaisen tyylikäs. Suomen pitkäaikaisimman presidentin haudalla on tuoreita kukkia sillä päivää aiemmin on hänen kuolemastaan kulunut 21 vuotta. Syntymäpäivään, jolloin Kekkonen täyttäisi 107 vuotta, on vain kaksi päivää aikaa. Marja opiskeli Helsingissä Kekkosen hautajaisten aikaan ja oli yhtenä tuhansista kadun varsilla hautajaiskulkuetta seuranneista suomalaisista. Hetki oli puhutteleva. Yksi aikakausi Suomen historiassa oli päättynyt.
|
|
Aatu, Marski ja Mikko
“Nuo me otamme”, huusi majuri Ehrnrooth huomatessaan vihollisen vetäytyvän kylästä ja ottavan mukaan myös tykkinsä. Läheisestä pusikosta avattiin tuli ja Ehrnrooth suistui maahan jalassaan punaiset ratsuväen housut.
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa oli perustettu taisteluosasto Ehrnrooth, joka koostui lähinnä Keski-Suomalaisista miehistä. Adolf Ehrnrooth haavoittui vakavasti, hänen pelastuksekseen koituivat tyhjä vatsalaukku sekä aamulla saunan jälkeen päälle puetut puhtaat aidosta luonnonsilkistä valmistetut alusvaatteet. Majuri Ehrnroothin mukana eturintamassa oli myös JR 7:n tiedustelu-upseeri Kalervo Kauppi, joka sai välittömästi surmansa. Marsalkka Mannerheim tuli sairaalaan tervehtimään vaikeasti haavoittunutta Ehrnroothia. ”Silmät ovat sennäköiset, että ei majuri vielä kuole”, Mannerheim totesi.
Marsalkan arviokyky ei pettänyt tälläkään kertaa, Ehrnroothilla oli vielä edessään pitkä elämäntaival. Hän kuoli lähes satavuotiaana vuonna 2004.
Kalervo Kaupin poika petäjävetinen Tuomas Kauppi oli isänsä kuollessa kaksivuotias ja jo yksitoista vuotta myöhemmin hän astui isännän saappaisiin suvulleen 1700-luvulta lähtien kuuluneessa maalaiskartanossa. Jatkosodan aikaisista tapahtumista on vaiettu ja vasta nyt kuudenkymmenen vuoden kuluttua Tuomas Kauppi on saanut tietoa isänsä kuolemaan liittyvistä yksityiskohdista.
|
|
”Olisipa se ollut mukava Aatua jututtaa noista asioista, mitä olisi osannut Kalervo - papasta kertoa”, Tuomas Kaupin vävypoika, Kaupin tilan nykyinen isäntä Mikko toteaa.
Aatun haudalla vietetyn hiljaisen hetken jälkeen siirrymme Mannerheimin haudalle, jonka Mikko kertoo löytyvän äitinsä suvun sukukirjasta. Carl Gustaf Mannerheim, yksi niistä suomalaisista suurmiehistä, joka ei juuri esittelyä kaipaa. Mannerheimistä sanotaan, että hänen persoonassaan kohtaavat Suomen historian kolme suurta aikakautta. Mannerheimin lapsuus ei ollut erityisen onnellinen sillä perheen jouduttua vararikkoon, muutti isä rakastajattarensa kanssa ulkomailla jättäen perheensä oman onnensa nojaan. Äidin kuoltua sydänkohtaukseen joutuivat perheen lapset sijoitettaviksi, Carl Gustafin kasvatuksesta vastasi lähinnä hänen enonsa.
Silmäys Sursillin suvusta tehtyyn tutkimukseen kertoo, että Mikko ei pysty kytkemään sukuunsa pelkästään Mannerheimia vaan myös kaksi muuta Suomessa ylintä valtaa käyttänyttä miestä, Ståhlbergin ja Svinhuvudin. Sukuselvityksessä kerrotaan, että Sursillien suvun valtiollinen vaikutus on vähentynyt, mutta Mikko toki yrittää tehdä parhaansa heiluttamalla nuijaa Petäjäveden kunnanvaltuustossa. Suvun tarkempi tutkiskelu osoittaa todeksi sen, että Sursillin suvun jäsenten kerrotaan olevan erityisen toimeliaita ja aikaansaavia. Sukupuun kukkasiin lukeutuu satusetä mm. Z. Topelius, J. V. Snellman, Juhani Aho, Ilmari Kianto, Hilja Haahti, Jean Sibelius. Myös Z. Topeliuksen kauniin hautapatsaan tehnyt Walter ”Johan Ludvigin poika” Runeberg kytkeytyy samaa sukuun. Runebergin kuten myös Lönnrothin vaimot ovat olleet Sursillien sukua ja vanha sananlaskuhan toteaa, että menestyvän miehen takaa löytyy aina nainen. Suvusta löytyy ainakin yksi selvittämätön murha, koska Ruotsin entinen pääministeri Olof Palme on suomalaissukuisen isoäitinsä puolelta pesunkestävä Sursilli.
|
J. V. Snellman ja arkistojen pöly
J. V. Snellmanin nimen kuullessaan moni tämän ajan suomalainen tuntee arkistojen pölyn kutittavan kurkkuaan. Harva tulee ajatelleeksi miten tämä suurmies loi suomalaisuuden perustaa mitä erilaisimmilla tavoilla eikä vähäisimpänä se rahauudistus, jonka seurauksena Suomi sai oman rahan, markan vuonna 1865. Satanen tunnettiinkin snelluna niin kauan kun markkaa saimme omana valuuttanamme pitää. ”Tiesitkö että olet sitä kuuluisaa Snellmanin sukua”, kysyi kirkkoherra isältä tämän aloittaessa 50-luvulla rippikoulua. Poika ei tiennyt eikä pitänyt tietoa mitenkään merkittävänäkään. Kun Snellun syntymästä oli kulunut 200 vuotta ja hänen kunniakseen järjestettiin tapahtumia eri puolilla maata, asia nousi esille. Sukututkimukset osoittivat J.V. Snellmanin isoisän olevan isän äidin isän äidin isän isän isän isä, joten tarkkaan oli kirkkoherra kirkonkirjansa tutkinut. Sukututkimukset saivat uuden käänteen, kun kävi ilmi, että Piippolaan Snellmanin jälkeen papiksi tullut Erik Canander tappeli kinkerimatkallaan vastaan tulleen majurin kanssa sillä seurauksella, että Canander pakeni Pietariin asti luulleen iskeneensä majurin hengiltä. Kesti kolme vuotta ennen kuin tieto majurin henkiin jäämisestä tavoitti karkulaisen, joka palasi Piippolaan. Kirkonkirjat ennen vuotta 1800 sen sijaan olivat kadonneet pakoreissulla ikuisiksi ajoiksi. Sukuseurahakemus odottaa täyttämistään ja alustavat tutkimukset ovat tuoneet naimakauppojen mukana sukuun jopa Lönnrothin ja Sibeliuksen. En pannut tuota tietoa laisinkaan pahakseni vaan otan avosylin vastaan kaikki vastaantulevat uudet sukulaiset, vaikka näillä ei olisikaan edellä mainittujen kaltaisia meriittejä Suomen historiassa hallussaan. Kun tutkii J. V. Snellmanin elämänkertaa epäilykset sukulaisuudesta vahvistuvat sillä aika monta paikkakuntaa Snellukin ehti elämänsä aikana kotikaupunkinaan pitää.
J. V. Snellmanin asuinpiiri oli siis poikkeuksellisen laaja. Hän syntyi Tukholmassa 12.5.2006, vietti lapsuutensa Kokkolassa, kävi koulun Oulussa, opiskeli Turun ja Helsingin yliopistoissa ja asui myöhemmin myös Kuopiossa. Nelikymppisenä Snellman kihlasi 18 – vuotiaan Jeannette Vennberin. Kihlauksesta Snellman on itse kertonut näin: ” Tyttö oli houkuttelevan kaunis, lempeä ja vieno. On vaikea löytää sellaista, joka on houkutteleva ja ilman sitä ei minun iässäni ja oloissani liikuteta sormeakaan koko asian hyväksi”. Jo ennen aviosäätyyn astumistaan Snellman oli kokenut ainakin yhden vakavan rakastumisen ja sen aiheuttamat sydänkivut. Jäljelle jääneen kirjeenvaihdon perusteella Snellmanin ihastuksen kohteen isä ei ole uskaltanut antaa tyttärensä kättä miehelle, koska on pelännyt hänen joutuvan niin huonoille päiville! Liekö myöhemmin lyhytnäköisyyttään katunut sillä sulhasehdokas oli sentään mies, joka päättäväisyydellään ja tarmollaan sai aikanaan aikaan Suomelle oman rahayksikön. Pitkä ei ollut kuitenkaan Snellmanin ja hänen nuoren morsiamensa yhteinen onnenaika. Vain kymmentä vuotta myöhemmin Snellman jäi leskeksi viiden lapsen kanssa. Snellman itse eli vielä 24 vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen.
Anna Piponius oli aikoinaan ennustanut veljenpoikansa tulevaisuutta: ”Jos hyvään suuntaan kehityt, voi sinusta aikaa myöten tulla oikein mainio mies. Mutta jos toisin käy, tulee sinusta aikamoinen roisto, sillä keskinkertaista sinusta ei ikänä tule”. Onneksi sukulaispojalla oli edellytykset kehittyä oikeaan suuntaan. Jälkipolvet voivat todeta, että J. V. Snellmanista tuli filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja senaattori. Merikapteeni-isänsä takia merenkulkukulttuurin keskellä kasvanut Snellman laati rautatiesuunnitelman yhdistääkseen sisämaan rannikkoon, jolloin ihmiset, tavarat ja tiedot pääsivät liikkumaan maasta toiseen. Snellman vaikutti ratkaisevasti siihen, että saatiin aikaan asetus suomen kielen oikeuksista. Hän saattoi päätökseen Suomen rahauudistuksen ja Suomi sai oman rahan, markan vuonna 1865.
|
|
Hietaniemen hautausmaalta ei löydy Suomen kansallissäveltäjän Jean Sibeliuksen hautamonumenttia. Hän lepää omasta toivomuksestaan rakkaan kotinsa Ainolan puistossa Tuusulanjärven rantamaisemissa. Hänenkin hautapaikkansa kävimme tällä kulttuuripainotteisella matkalla tarkistamassa.
- hautausmaa perustettu 1829
- pinta-ala noin 28 ha
- kaikkiaan noin 186 000 hautausta
- vakituinen henkilökunta 20
- hautausmaan portit ovat auki
1.5 – 30.9 klo 7-22
1.10 – 30.4 klo 7-20
|
|
Toimitus